Sosiaali- ja terveysministeri Kaisa Juuso (ps.) oli päähallituspuolue kokoomukselle paljon helpompi työkaveri. Juuson kerrotaan vierastaneen ministeriönsä virkakuntaa, koska epäili heistä monien olevan demareiden nimittäminä lojaaleja oppositiolle.

Myös hallituksen leikkauslinja tuotti Juusolle vaikeuksia, joten osa STM:n sektorin sopeutuksista sovittiin hallituspuolueiden ryhmyreiden kesken Santahaminan saunalla.

KOKOOMUSTA tämä ei haitannut. STM:n sosiaaliturvaministeri Sanni Grahn-Laasonen sai enemmän tilaa ja avustajineen töitä tehdyksi. Kokemattomamman Juuson kerrotaan ottaneen neuvoja vastaan.

Kun Juuso erosi, Orpon hallituksessa aiemmin elinkeinoministerinä toiminut Wille Rydman sai uuden mahdollisuuden. Entinen Helsingin kokoomuksen kansanedustaja ja kaupunginvaltuutettu palasi vanhan puolueensa kiusaksi sosiaali- ja terveysministerin penkille ministeriaitioon.

Sanni Grahn-Laasosen vanhempainvapaan sijaiseksi nimitettiin Karoliina Partanen (kok.).

JOS Juuso olikin poliitikkona kokematon, Rydman on monissa liemissä keitetty konkari. Juusolla ja Rydmanilla on perusuomalaisten jäsenkirjan lisäksi yhteistä lähinnä erinomainen ruotsin kielen taito.

Uusi sosiaali- ja terveysministeri alkoi olla pyydettäessä paikalla, kertomassa mielellään poliittisista linjauksistaan ja puolustamassa avoimesti vaikeita päätöksiään.

Hallitus linjasi huhtikuun riihessään sote-järjestöjen lisäsäästöistä. Jo aiempien leikkausten lisäksi järjestöt menettävät 25 miljoonaa euroa lisää. Rydman sai tehtäväkseen toteuttaa säästöt.

Viime viikolla hän esitteli yllättäen uudet STEA-kriteerit, joiden perusteella sote-järjestöjen valtionavustuksista jatkossa päätetään.

OSA hallituskumppaneista hermostui ja tulkitsi Rydmanin livenneen sovitusta. RKP:n mukaan kriteereistä piti päättää yhdessä. Rydmanin mukaan vain avustusten kohdentamisesta olisi sovittu ja tekniset kriteerit ovat ministerin tonttia.

Pääministeri Petteri Orpo (kok.) ratkaisi nyt asian käynnistämällä avustuskriteerejä koskevan valtioneuvoston asetuksen uudistamisen. Perussuomalaiset vastustivat, mutta hävisivät äänestyksen.

Hallituspuolueiden valtiosihteereistä koottavan työryhmän pitäisi pikaisesti valmistella uusi asetus ennen syyskuussa alkavaa sote-järjestöjen avustuskierrosta.

Mutta uuden asetuksen esittelystä valtioneuvostolle vastaa sosiaali- ja terveysministeri Rydman, joka pitää varmana, että ensi syksyn rahanjako tehdään edelleenkin niillä hänen kriteereillään.

Jopa hallituksesta myönnetään tilanteen kriisiytyneen.

HALLITUS on vältellyt keskustelemasta Rydmanin avustuskriteereiden mahdollisista käytännön seurauksista. Se on keskittynyt riitelemään prosessista. Rydman ei olisi saanut päättää asiasta yksin, vaikka päätökset olisivatkin hallituspuolueiden mielestä oikean suuntaisia.

Sisältö kuitenkin kummittelee taustalla. Kun Rydman esitteli kriteerejään viime viikolla X:ssä, hän totesi, ettei avustuksia jatkossa myönnetä järjestöille, joiden toiminta keskittyy pääasiassa yhteen ei-terveydellisperusteiseen tausta- tai identiteettiryhmään. Se mihin järjestöihin hän tällä erityisesti viittasi tai kuinka tiukasti kirjausta käytännössä toteutettaisiin, jäi epäselväksi.

Julkisuudessa nostettiin esiin muun muassa Suomen Pakolaisapu ja Seta, joiden valtionavun tulkittiin olevan vaakalaudalla.

TÄMÄN on täytynyt hermostuttaa sekä kokoomusta että RKP:ta etenkin, kun Helsingissä on parhaillaan käynnissä Pride-viikko.

Rydmania koskevan epäluottamuslauseen jättänyt vasemmistoliiton ryhmäjohtaja Aino-Kaisa Pekonen sanoi maanantain täysistunnossa ministerin tehneen avustusleikkauksista ”politikoinnin välineen sanelemalla omavaltaisesti syrjivät avustuskriteerit, joiden tosiasiallinen tarkoitus on vaientaa kansalaisyhteiskuntaa, targetoida tiettyjä perussuomalaisille epämieluisia järjestöjä, joiden toimintaan liittyy vähemmistöjen ja ihmisoikeuksien puolustaminen”.

RKP äänesti tiistaina Rydmanin luottamusäänestyksessä tyhjää.

Ilman kytköstä pakolais- ja identiteettipolitiikkaan, poliittinen keskustelu sote-alan kattojärjestöjen rahoista tai siitä, millainen järjestötyö on lobbausta tai poliittista vaikuttamista olisi luultavasti voitu käydä Rydmanin kriteerien pohjalta.

Leikkausten kokonaismäärästä oli joka tapauksessa jo sovittu.

MYÖS hallituspuolueet valmistautuvat ensi kevään eduskuntavaaleihin. Kokoomus on gallupeissa hyvänä kakkosena, perussuomalaiset kiusallisen lähellä keskustaa ja useamman pykälän alle viime vaalien tuloskunnon.

Profiilinnostolle olisi tilausta. Jää nähtäväksi miten julkinen riitely järjestöavustuksista toimii.